maanantai 27. lokakuuta 2014

Besos de Uruguay

Pikkusen on taas vierähtäny aikaa mun viime kirjotuksesta. Täällä mä kuitenkin edelleen elelen onnellisena. Pari viikkoa sitten kokoonuttiin tyttöjen kanssa Valelle laittamaan ruokaa, ja MÄ olin kokkaaja. Lupasin laittaa jotain suomalaista ja teinkin sitten tyttöjen avustuksella kaks isoa makaroonilaatikkoa. Kaikki sano tykkäävän tosi paljon, eli ainakaan ei menny mun kokkailut ihan mönkään! Mun kaverit täällä on pyytänyt, että kirjottaisin blogia välillä myös espanjaksi, niin tässä tulee nyt pikkunen käännös mun tönköllä espanjalla :D

//Hace mucho que no escribo. Estoy muy feliz ahora para vivir acá en Uruguay. Unas semanas atras juntamos para cocinar con las gurisas en lo de Vale. Yo cociné con ayodo de las chicas! Cociné una comida finlandesa que se llama makaroonilaatikko. Tiene fideos, carne picada, leche y huevos. A todas les gusto y yo estaba muy feliz por eso jaja!


 Uruguayssa tehdään tollanen käsimerkki kun joku asia on ihan huippuhyvä.

Pari viikkoa sitten täällä oli jokavuotinen tapahtuma nimeltä Gincana, johon mä osallistuin mun juokkueen nimeltä LEGO kanssa. Gincanan ideana on, että eri joukkueet kilpailevat keskenään erilaisissa peleissä. Tapahtuma kesti viikonlopun ja sisälsi vaikka mitä! Perjantaina oli teatteri, eli kaikki joukkueet esitti oman teatterinsa. Lauantaina oli erilaisia aktiviteettejä, joissa piti etsiä erilaisia asioita ympäri kaupunkia, juosta ja pyöräillä. Meidän piti myös esittää oma laulu ja meidän jengi voitti parhaimmalla laululla, jeejee! Illalla oli baile de Gincana, jossa jokaisesta joukkueesta kaksi henkilöä tanssi ja sai siitä pisteitä. Meidän joukkueesta Vicky ja Andres tanssi ihan hullun hyvin ja kahlittiin siitäkin eniten pisteitä! Sunnuntaina Gincana huipentu siihen. että jokainen joukkue esittäytyi pääkadulla erilaisilla teemoilla. Meidän joukkueen teema oli karnevaali ennen ja tänä päivänä. Kaikilla oli päällä vaatteita täynnä glitteriä ja väriä. Oli ihan huippua osallistua Gincanaan, sillä pidettiin niin paljon hauskaa meidän joukkueen kanssa! Tosi ikimuistoinen kokemus :)

//Unas semanas atras tambien participé en un evento que se llama Gincana. Es el evento con los grupos y juegos diferentes. Nuestro grupo se llama LEGO. El viernes tuvimos el teatro, el sabodo jugamos juegos diferentes, tuvimos que buscar cosas diferentes alrededor la ciudad, correr, andar en bici etc. Tambien tuvimos que cantar la canción de nuestro grupo. De noche había el baile de la Gincana, donde dos personas de nuestro grupo bailaron. Vicky y Andres bailaron muy lindo y tenían el mejor baile! Con nuestro grupo tambien ganamos mini maraton y tuvimos la mejor canción!! El domingo había defile, donde defilamos como en carnaval. Tuvimos una camioneta con el pato arriba y todos tenían la ropa colorida. Me gusto mucho participar en la gincana. Nos divertimos tanto con los Legos! Nunca me voy a olvidar la Gincana. Gracias a todos los legoos<3
 Meillä oli karnevaaleille tyypillinen auto käytössä, jonka päälle laitettiin meidän väsäämä joutsen! Kokoonuttiin Legojen kanssa vaikka kuinka monesti askartelemaan ennen Gincanaa ja esim. toi oli yksi meidän aikaansaannos.
Sin discutir somos LEGO OFICIAL! 

P.s Täällä on ihan älyttömän kuuma, noin 30 astetta! Ja nyt ollaan vasta keväässä :D Kaikki varotteleeki mua että ei tää kuumuus oo vielä mitään kesään verrattuna. Paljon terkkuja Suomeen!

//Hace mucho calor acá, 30 grados por ahi. Es primavera ahora y no puedo creer que calor va a hacer en verano jaja! Besos!

- love Aino

maanantai 6. lokakuuta 2014

How am I feeling right now?

Moi taas! Viikon päästä mun lähdöstä on jo kaksi kuukautta. Vieläkin on aika epätodellinen olo kaikesta, vaikka jo jonkun aikaa oon täällä elellyt. Kaksi kuukautta on mennyt seminopeesti ja vaikka mitä on jo siinä ajassa ehtinyt tapahtua.
Aattelin kirjoittaa nyt tähän postaukseen mun fiiliksiä, kun niistä en oo hirveesti vielä
puhunut. Viihdyn Uruguayssa tosi hyvin! Tää paikka on tosi huoleton ja ihmiset niin ystävällisä. Kaikki täällä on erilaista kuin Suomessa. Mä tosiaankin oon ilonen, että valitsin Uruguayn mun vaihtovuoteni kohteeksi. Monille se saattaa kuulostaa tosi oudolta ja vähän ''pelottavalta'' vaihtoehdolta esim. Jenkkien rinnalla, mutta mä voin tosiaankin suositella vaihtokohteeksi jotain vähän erilaisempaa maata, jossa pääsee kokemaan jonkun aivan uuden ja erilaisen kulttuurin. Tää on semmonen paikka, jota tuskin koskaan tulisin näkemään ilman tätä vaihtovuotta, sillä ei tämmösiin paikkoihin lähetä lomamatkoille. En tosiaankaan tarkota etteikö esim. Jenkit olis hyvä vaihtoehto, mutta jo tän kahen kuukauden aikana oon oppinut niin paljon siitä, miten erilaista elämä voi olla jossain. Ensinnäkin ihmiset on täällä yleisesti ottaen sata kertaa ystävällisempiä ja ilosempia kuin Suomessa. Ihmiset kulkee aina hymy huulilla ja kadulla moikkailaan aina vaikkei henkilöä tuntisikaan. Täällä elämä on jotenkin niin yksinkertaisempaa kuin Suomessa. Ihmisiä kiinnostaa ensisijaisesti onnellisuus. Asioilla on aina jotenkin tapana järjestyä, eikä sen enempää jäädä murehtimaan pikkuasioita. Niin kauan kun on hauskaa, kaikki on hyvin. Mulle on tehny tosi hyvää tollanen ajattelutapa, sillä Suomessa tuppaa välillä stressaamaan pikkuasiatkin. Toisinaan ihmsisten huolettomuus on myös vähän ottanut hermoille, esim, aikataulujen kanssa. Porukka aika lailla tulee ja menee miten haluaa, mihin aikaa haluaa, mikä on mulle välillä hankala ymmärtää.
Niin kuin varmaan jo tiiättekin elän täällä tosi pienessä kaupungissa, mikä tarkottaa sitä, että kaikki tuntee toisensa. Välillä se on ihan huippujuttu, sillä ihmisiin tutustuu helposti, mutta välillä se tuottaa vähän vaikeuksia. Ihmiset puhuu ja juoruilee aika paljon toisten asioista ja jutut leviää tosi nopsaa. Mulla ei oo onneks ollut tän asian kanssa ongelmia, en vaan itse tykkää sumplia muiden asioita. Oon kuitenkin tyytyväinen paikkaan, jossa asun, sillä saan liikkua täällä tosi vapaasti, jota en ehkä isossa kaupungissa saisi tehdä.
Mun espanjan puhuminen on ainakin omasta mielestäni parantunut hurjasti siitä kun saavuin tänne. En tosiaankaan pysty vielä ymmärtämään kaikkea, mitä mun ympärillä puhutaan (esim koulussa oppitunneilla lähes kaikki menee vielä ohi :D), mutta huomaan kyllä ymmärtäväni ja puhuvani paljon enemmän kuin alussa! Rehellisesti sanottuna välillä on aika rankkaa kun ei pysty aina sanomaan kaikkea mitä haluaisi tai pysyä kavereiden keskustelussa samalla tavalla mukana kuin Suomessa. Eniten ärsyttää sellaset tilanteet kun joku asia turhauttaa, mutta ei voi vain päästää sitä suustaan vaan ensin pitää miettiä hirveesti miten sen pystyis sanoa, haha. Oon silti tosi ilonen, että valitsin espanjankielisen maan. En malta odottaa kun pystyn kunnolla puhumaan! Monet vaihtarit on sanonut, että joulun jälkeen kielen puhuminen alkaa olemaan jo aika hyvällä tasolla. Katotaan miten käy!
Oon tosi onnellinen siitä, mitä mulla on täällä. Mahtava perhe ja ihania ystäviä. Välillä toki ikävöin Suomea, oman kielen puhumista ja sitä että voin tehdä ihan mitä haluan. Toki ikävä läheisiä ihmisiä kohtaan välillä myös iskee, mutta tiesin niin käyvän jo sillon kun päätin lähteä vaihtoon. Ikävä kuitenkin on aina vain hetkellistä. Tällä hetkellä oon tosi innoissani tulevasta. Enää reilu kuukausi pitkän kesäloman alkuun, jota ootan tosi paljon! Luulen, että tästä tulee oikeen hyvä vuosi, niin kivat nää kaks ekaa kuukautta on jo olleet :)

- love Aino